Yhdistyksen säännöt

1.Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kantoliinayhdistys ry, ruotsiksi Bärsjalföreningen rf, epävirallinen nimi englanniksi Babywearing Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ergonomisten lapsenkantovälineiden, kuten kantoliinojen ja ergonomisten kantoreppujen käytön yleisiä edellytyksiä ja levittää tietoa lapsen ergonomisesta kantamisesta, sen hyödyistä sekä erilaisista ergonomisista kantovälineistä. Lisäksi yhdistys pyrkii ylläpitämään ja edistämään jäsentensä keskinäistä yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi mm.:

• Järjestää tarkoitukseen sopivia neuvonta-, ohjaamis-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia
• Toimia yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen, viranomaisten ja muiden tavoitteidensa kannalta merkityksellisten tahojen kanssa
• Liittyä yllämainittuihin järjestöihin sen ollessa tarkoituksenmukaista
• Suunnitella ja järjestää koulutusta
• Ylläpitää www-sivuja sekä somekanavia ja järjestää tempauksia ja kokoontumisia
• Harjoittaa tutkimustoimintaa ja tuoda esiin ergonomiseen kantamiseen liittyvää näkökulmaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana
• Osallistua julkiseen keskusteluun
• Harjoittaa ergonomiseen kantamiseen liittyvää tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa ja järjestää virkistystilaisuuksia
• Tehdä kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten organisaatioiden kanssa Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi muun muassa ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
• Lisäksi yhdistys voi myydä mainostilaa kirjallisissa ja sähköisissä materiaaleissaan.

3. Jäsenet

Yhdistyksessä voi olla varsinaisia, perhe-, yhteisö-, kannatus-, ainais- ja kunniajäseniä. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta hallitus.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka ruokakunnassa on yhdistyksen varsinainen jäsen. Perhejäsen ei saa omaa yhdistyksen jäsenjulkaisua.

Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö tai rekisteröity paikallisyhdistys, jonka päämäärät edistävät välillisesti tai välittömästi yhdistyksen tarkoitusta. Yhteisöjäsenen on nimettävä luonnollinen henkilö edustajakseen yhdistyksen kokouksissa ja muussa toiminnassa yhdistyksen kanssa.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Ainaisjäseneksi voi liittyä suorittamalla kertasuorituksena yhdistyksen kokouksen päättämän ainaisjäsenmaksun. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain §14 mukaisilla perusteilla. Jäsenmaksun laiminlyömisen johdosta jäsen katsotaan eronneeksi, ellei hän ole maksanut jäsenmaksuaan kuuden kuukauden kuluttua sen erääntymisestä.

5. Paikallisyhdistykset ja paikallisjaostot

Edistääkseen yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta voivat yhdistyksen yksittäiset jäsenet muodostaa yhdistykseen jäsenenä kuuluvia rekisteröityjä paikallisyhdistyksiä tai epäitsenäisiä alueita ns. paikallisjaostoja. Valtakunnallinen pääyhdistys tekee paikallisyhdistyksiä varten mallisäännöt, joita nämä perustettavat yhdistykset käyttävät. Yhdistyksen hallituksen tulee hyväksyä paikallisyhdistyksen säännöt.

Yhdistys tekee paikallisjaostoille säännöt, joita niiden on noudatettava. Niiden ja Yhdistyksen sääntöjen puitteissa voi jaosto toimia omalla alueellaan ja järjestää toimintaa jäsenilleen yhdistyksen nimissä.

6. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin ryhmälle päättää yhdistyksen kokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja

7. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat yhdistyksen kokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-10 muuta varsinaista jäsentä, sekä 0-4 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa arpa.

Hallituksen jäsenet valitsee ja erottaa aina yhdistyksen kokous. Hallitus ei voi itse erottaa omia jäseniään tai täydentää itseään. Hallituksen jäsen voi erota hallituksesta ilmoittamalla siitä hallitukselle. Jos yksi jäsen eroaa ja jäljellä olevat jäsenet muodostavat vielä päätösvaltaisen hallituksen, voi yhdistys toimia näin seuraavaan hallituksenvalintakokoukseen saakka.

8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri. Hallitus voi antaa nimenkirjoitusoikeuden erikseen nimeämälleen henkilölle.

9. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-
huhtikuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, vähintään 15-vuotiaalla perhejäsenellä, yhteisöjäsenellä, ainaisjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Äänioikeutettu jäsen voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan häntä ja käyttämään äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa. Asiamiehen tulee olla yhdistyksen jäsen. Asiamies saa käyttää äänioikeutta enintään kolmen jäsenen puolesta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsene
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa.
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun, mutta viimeistään 2 viikkoa ennen kokousta.

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.

Kokouskutsu julkaistaan yhdistyksen omassa julkaisussa tai lehdessä, joka postitetaan kaikille jäsenille ja ilmestyy vähintään 7 päivää ennen kokousta tai se voidaan toimittaa sähköpostilla, kirjeitse tai julkaista yhdistyksen internetsivuilla.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.