Usein kysyttyä

Kannattaako vauvaa kantaa kehtoasennossa vai pystyasennossa?

Vauvaa kannattaa kantaa pystyasennossa jo heti syntymän jälkeen.

Kehtoasennoksi kutsutaan kantoliinailussa asentoa, jossa vauva on liinassa makaavassa tai puoli-istuvassa asennossa poikittain kantajan edessä, vauvan kylki vasten kantajan rintaa/vatsaa. Tähän asentoon on ohjeet esimerkiksi monissa trikooliinan käyttöoppaissa.

Pystyasento on kehtoasentoa suositeltavampi asento myös vastasyntyneelle, vaikka monen trikooliinavalmistajan ohjeissa vielä neuvotaankin kantaminen kehtoasennossa. Pystyasento on suotuisa asento niin vauvan hengityksen kuin lonkkanivelten kehityksen kannalta ja se saattaa helpottaa pienen vauvan vatsakipuja.

Hyvässä kantoasennossa vauvan kehon vasen ja oikea puoli ovat symmetrisesti toisiinsa nähden, jolloin paino jakautuu tasaisesti liinan alueelle ja vauvan aktiivinen liike mahdollistuu. Vauvan lonkkanivelten terveen kehityksen kannalta on suotavaa, että ne ovat liinassa kannettaessa vauvan omaan pystysuuntaiseen keskilinjaan nähden loitonnus-koukistus -asennossa (=syvä kyykkyasento) ja että vauva pystyy liikuttamaan jalkojaan polvinivelistä alaspäin vapaasti.

Kehtoasennossa vauva ei ole keskilinjaansa nähden suorassa, vaan hieman taipuneena kaarelle, jolloin asento ei ole symmetrinen. Kehtoasennossa vauvan jalat ovat kiinni toisissaan, eikä niiden vapaa liike polvista alaspäin ole mahdollinen. Myöskään vauvan aktiivinen, kantajan liikkeitä myötäilevä vartalon liike ja sitä kautta kehonhallinnan opettelu ei mahdollistu verrattain passiivisessa kehtoasennossa, jossa vauva makaa. Lisäksi kehtoasennossa vauvan leuka painuu herkästi lähemmäs hänen rintaansa, mikä saattaa ahtauttaa hengitysteitä. Jos pää on kehtoasennossa riittävän hyvin liinalla tuettu, liina estää jossain määrin pään liikkeitä.

Pystyasennossa kannettaessa vauvan hengitystiet ovat varmimmin auki, asento vauvan kannalta symmetrinen ja aktiivinen, lonkat kehityksen kannalta suotavassa kulmassa (ns. sammakkoasento/syvä kyykkyasento, polvet peppua ylempänä) ja jalkojen liike vapaa polvista alaspäin. Pään voi pystyasennossa tukea nostamalla sidontavaiheessa liinaa päälaen korkeudelle ja palauttamalla sen vauvan niskaan, ja lopuksi kietaisemalla harsorulla liinaan vauvan niskan kohdalle kääräisemällä liinan ylimääräinen reuna harson ympäri liinaa ulospäin taittaen. Tällainen pääntuki sallii vauvan pään aktiivisen liikkeen ja niskalihasten hallinnan vähittäisen harjoittelun kuitenkin estäen niskan retkahtelun.

Pystyasennossa kannettaessa on tärkeää huolehtia, että pienen vauvan pää on hyvin tuettu, että selkärankaan ei kohdistu painetta, vaan selkä on pyöreänä, ja että vauva on koko selän pituudelta hyvin tuettu myös sivuttaissuunnassa. Kantovälineen tulee tukea vauvaa niin hyvin, ettei hän pääse lysähtämään kasaan. Kun vauvan selkäranka on tuettu sekä sivuttais- että pitkittäissuunnassa, pystyasento on ihanteellinen kantoasento ihan pienellekin.

Missä asennossa pienen vauvan jalat tulee olla kantoliinassa?

Vastasyntynyt laitetaan liinaan pystyasentoon kunnioittaen vauvan luonnollista asentoa. Tällöin jalat ovat ulkona liinasta, mutta asento on kapea ja syvä kyykkyasento, jossa vauvan polvet ovat kantajan vatsaa kohti. Asento on sama, mihin vauva asettuu, kun hänet nostetaan syliin. Kun vauva kasvaa, hänen asentonsa liinassa muuttuu vähitellen lonkilta avoimemmaksi (tällöin vauvan polvet osoittavat jo enemmän kantajan kylkiä kohti) ja selältä suoremmaksi. Vastasyntyneen vauvan jalkoja ei tule laittaa väkisin sellaiseen kantoasentoon, johon ne eivät luonnostaan asetu.

Voiko lasta kantaa kasvot menosuuntaan?

Vauvaa suositellaan kannettavaksi kantovälineellä pääsääntöisesti kasvot kantajaa kohti. Niin vauva pääsee kääntämään itsensä suojaan viriketulvalta kantajaa vasten, jos haluaa.

Usein tarve kantaa lasta kasvot menosuuntaan tulee n. 3-4 kuukauden iässä, jolloin vauvoilla on tyypillisesti nk. pöllöniskavaihe. Tällöin vauva voi olla tyytymätön matkustamaan kantovälineessä kantajan kanssa vatsat vastakkain ja haluaa kuikuilla innokkaasti ympärilleen. Pöllöniskavaiheeseen voi olla avuksi kantaminen lonkalla tai kantaminen kudotulla liinalla selässä (kantajasta ja lapsesta riippuen).

Alle 5 kuukauden ikäisiä vauvoja voi kantaa lonkalla (kudotulla kantoliinalla, rengasliinalla ja osalla kantorepuista) tai selässä (kudotulla kantoliinalla), jolloin he voivat katsella ympärilleen ja tarvittaessa kääntyä kantajan suojiin sekä hakea rohkaisua ja varmistusta, kuinka ympäröivään tilanteeseen tulisi suhtautua.

On myös muutamia harvoja kantoreppuja, joissa voi kantaa lasta ergonomisessa asennossa kasvot menosuuntaan. Suositusikä niille on n. 5-6kk iästä alkaen kun lapsi osaa istua tuettuna, koska kasvot menosuuntaan kantaessa lapsen selkä ei mahdu juurikaan pyöristymään kantajan vartaloa vasten.

Myös selässä ollessaan lapsi näkee eteenpäin. Kantoliinalla voi kokenut kantaja laittaa vauvan selkään jo pienestä pitäen, tuoreemmat kantajat voivat kokeilla selässä kantamista, kun lapsi kannattelee päätään tukevasti. Kantorepuilla suositusikä selässä kantamiseen on 6-12 kk repusta riippuen. Tyypillisesti kantorepulla selässä kantamista suositellaan, kun lapsi osaa istua tuettuna.

Minkä ikäistä lasta voi kantaa?

Kaiken kokoisia ja ikäisiä lapsia voi kantaa. Kantamisesta on hyötyä kaikille lapsille keskosista leikki-ikäisiin. Kantaa voi niin kauan kuin se tuntuu kantajasta sekä kannettavasta hyvältä.

Erilaiset kantovälineet voivat asettaa omia rajoituksiaan kantamiselle:

  • kantorepussa pieni vauva voi tarvita erillisen vauvatuen.
  • kantorepussa tai neliöliinassa paneeli voi jäädä kapeaksi isommalle lapselle eikä ylety enää polvitaipeesta polvitaipeeseen. On olemassa erilaisia jatkopaloja ja suurempia reppuja.
  • trikooliina alkaa tuntua liian joustavalta usein noin 6-8-kiloisille vauvoille
  • kudottu kantoliina voi tuntua liian ohuelta lapsen kasvaessa taaperoksi tai leikki-ikäiseksi - silloin on aika vaihtaa tukevampaan.
  • Kudotuille liinoille on erilaisia sidontoja eri ikäisten ja kokoisten lasten kantamiseen.

Kuinka pitkään lasta voi kantaa kerralla?

Ergonomista kantovälinettä käytettäessä ei ole mitään tiettyä aikarajaa sille, kuinka kauan lasta voi kantaa kerrallaan. Kantaa voi niin kauan kuin se tuntuu hyvältä sekä kantajasta että kannettavasta, useinmiten syötöt ja vaipanvaihdot tauottavat kantamista riittävästi.

On erittäin tärkeää muistaa kuunnella itseään ja kehoaan - etenkin, jos on aiemmin kärsinyt esimerkiksi selkäongelmista. Joskus oma keho viestii, ettei kantaminen ole yksinomaan hyvä juttu kantajan fysiikalle, vaikka kantoväline olisikin ergonominen. Kantamisesta on monenlaista hyötyä, vaikka kantaisi vain lyhyen aikaa ja silloin tällöin, ja läheisyyttä voi antaa lapselle muullakin tavalla kuin kantamalla.

On myös tärkeää, että kantamisessa käytetään oikeankokoista ja sopivaksi säädettyä kantoreppua tai kantoliinaa lapsen kehityksen kannalta sopivassa sidonnassa. Erityisesti vastasyntynyttä hiukan isompi vauva hyötyy siitä, jos häntä kannetaan vaihtelevasti eri asennoissa, kuten välillä lonkalla ja välillä vatsat vastakkain.

Miten puen lapsen kantaessa?

Kannettaessa sekä lapsi että kantaja lämmittävät toisiaan, ja kantovälinekin tuo ylimääräisiä kangaskerroksia lapsen päälle. Yleensä ei tarvitsekaan huolehtia siitä, että lapselle tulisi kylmä. Tärkeintä on suojata pää ja jalat.

  • Kylmemmillä ilmoilla pienet vauvat voivat kulkea liinassa tai repussa kantajan takin alla. Tätä tarkoitusta varten on olemassa erityisiä kantotakkeja, joiden alle lapsi mahtuu, mutta mikä tahansa suuri takki toimii myös. Lisäksi on omaan takkiin kiinnitettäviä kantopaneeleita sekä lapsen lämmikkeeksi tarkoitettuja kantosuojia. Päässä ja jaloissa on yleensä hyvä olla saman verran lämmikettä kuin muutenkin ulkoillessa. Lasta voi toki kantaa myös omissa ulkovaatteissaan kantajan ulkovaatteiden päällä.
  • Kesäkuumalla kannattaa huolehtia siitä, että lapsella on niskaa suojaava hattu ja sääret peitettynä, etteivät ne pääse palamaan. Ohut vaatekerros kannattaa olla päällä lämpimälläkin, sillä epämukavinta kuumalla on kaksi hikistä ihoa vastakkain.

Onko liian myöhäistä aloittaa kantaminen?

Kantamisen voi aloittaa koska tahansa. Isommatkin lapset nauttivat usein kovasti kantamisesta, ja liina tai reppu toimii oivana apuna myös jo kävelevän lapsen kanssa. Pienet jalat eivät välttämättä jaksa vielä itse pidempiä kävelyreissuja, ja kantoliina sopii monesti myös kiukkupussin kesyttelyyn.

Isomman lapsen kantamista aloittaessa pitää huomioida se, että kun kannat isompaa taakkaa, kehostasi voi löytyä yllättäviä uusia lihaksia, jotka kipeytyvät herkästi. Kantamisen voi aloittaa pikkuhiljaa totutellen.

Mistä voi ostaa ergonomisia kantovälineitä?

  • Trikoisia kantoliinoja ja yleisimpiä ergonomisia kantoreppuja (esim. Manduca) saa ostettua uutena isoimmista marketeista ja lastentarvikeliikkeistä.
  • Kudottujen kantoliinojen, rengasliinojen ja muiden kantovälineiden suhteen enemmän valikoimaa löytyy verkkokaupoista, esimerkiksi Kantoliinayhdistyksen jäsenille jäsenetuja myöntäviltä yrityksiltä.
  • Kudottuja kantoliinoja myydään varsin paljon käytettynä ja niillä onkin yleensä erittäin hyvä jälleenmyyntiarvo. Jos murehdit kantovälineen kallista hintaa, kannattaa muistaa, että voit myydä sen edelleen käyttötarpeesi päättyessä ja saada jopa omat rahasi takaisin.Kantovälineitä myydään käytettynä ainakin Facebookin Kantovälinekirppis-ryhmässä. Myös Kantoliinayhdistys järjestää toisinaan kantovälinekirpputoreja.

Jos olet epävarma, millainen kantoväline kannattaisi hankkia, kannattaa asioida kantovälinelainaamossa kokeilemassa erilaisia vaihtoehtoja. Käytettyä kantovälinettä ostaessa myyjiltä kannattaa rohkeasti kysyä kantovälineeseen liittyviä lisätietoja ja käyttöapua.

Kantovälinekirppis-ryhmään

Jäsenetuja myöntävät verkkokaupat

Mikä kantoliina on hyvä ensimmäiseksi liinaksi?

Ihka ensimmäiseksi liinaksi monet valitsevat trikooliinan. Trikooliinoissa on jonkin verran paksuuseroja, mutta pääsääntöisesti mikä vain trikooliina (myös käytetty, jossa on vielä joustoa jäljellä) sopii ensimmäiseksi kantoliinaksi alle 6-7 kg vauvalle.

Ensimmäisen kudotun kantoliinan valinta materiaalien, pituuksien ja merkkien joukosta tuottaa usein enemmän päänvaivaa. Hyviä ohjenuoria valintaan ovat:

  • Valitse kudottu liina, joka miellyttää sinua ulkonäöltään ja sopii budjettiisi.
  • Hanki liina käytettynä - kysy myyjältä, sopiiko se lapsesi painoon ja ikään sekä kantamistarpeisiisi. Käytetyt, sopivasti pehmenneet liinat ovat usein helpompia sitoa kuin aivan uudet.
  • Jos et tiedä, minkä pituisen liinan hankkisit, on helpointa hankkia omaa peruskokoasi vastaava liina. Peruskoko on koko, joka riittää kantajalla kietaisuristi-sidontaan. Lisäksi sillä saa monia muitakin yleisiä sidontoja.
    • Pienikokoisilla kantajilla koko 5 (4,2 m)
    • Useimmilla koko 6 (4,8 m)
    • Isommilla kantajilla koko 7 (5,2 m)
  • Materiaaleista 100 % puuvilla on varma valinta. Pellava, hamppu ja silkki liinassa lisäävät tukevuutta ja hengittävyyttä. Erilaiset villat lisäävät yleensä joustavuutta sekä viilentävät ja lämmittävät tarpeen mukaan Suomen sääoloissa.
  • Osallistu kantoliinatreffeille lähistölläsi jos sellaisia on, tai kysy liinaa lainaan kantovälinelainaamosta tai tutultasi, niin saat tuntumaa siihen, millainen liina olisi sinulle mieluisin.

Minkä pituisen liinan tarvitsen mihinkäkin sidontaan?

Sidontaohjeistamme näet ohjeita eri pituisille liinoille. Tässä näet hieman osviittaa siitä, minkä pituinen liina riittää mihinkin. Aina voit toki tehdä sidonnan pidemmällä liinalla ja ihailla pitkiä häntiä.

Peruskoko (koko 5 pienillä kantajilla, koko 6 useimmilla, koko 7 isommilla)

  • Kietaisuristi
  • Tuplaristi (joskus -1 koko)
  • Muumio (joskus +1 koko)
  • Kietaisuristireppu (joskus +1 koko)
  • Kehysreppu ja perusrepun lopetukset
  • Ylämummo, kristiinan reputon ja kaarlenristi

Pitkä liina (peruskoko plus 1-2)

  • Muumion eri lopetukset
  • Kietaisuristi eteen solmittuna
  • Wiggleproof ja sen muunnelmat

Keskipitkä liina (peruskoko miinus 1-2)

  • Perusreppu
  • Masureppu
  • Keskeytetty kietaisuristi

Lyhyt liina (peruskoko miinus 2-3)

  • Lonkkaristi ja useimmat lonkkasidonnat
  • Slipooveri
  • Tynkäristireppu
  • Keskeytetyt muumiosidonnat ja paimenen paita

Liinakokojen pituudet metreissä

  • Rengasliina - yleensä 1,7-2,2 m
  • 1 - 2,2 m
  • 2 - 2,7 m
  • 3 - 3,2 m
  • 4 - 3,7 m
  • 5 - 4,2 m
  • 6 - 4,7 m
  • 7 - 5,2 m
  • 8 - 5,7 m

Imettäminen kantovälineessä - miten se onnistuu?

Kantovälineessä imetys onnistuu, kun kantovälinettä lasketaan alaspäin.

  • Kantoliinalla solmi liina noin lähempää häntiä niin, että solmun yläpuolelle jää löysää. Vedä liinaa sidonnan kulkusuunnan mukaan hartioilta alaspäin niin, että solmun lähelle saatu löysä liina siirtyy eteen ja lapsi pääsee laskeutumaan alaspäin rinnan korkeudelle.
    • Imetyksen jälkeen nosta lasta pyllystä, vedä löysät liinan olkaimet taaksepäin ja kuljeta ne solmun lähelle. Solmi solmu uudestaan kireämmälle.
    • Monet kokevat imettämisen rengasliinassa tai lonkkasidonnassa vetosolmulla helpoimmaksi - silloin solmua ei tarvitse avata ja lapsen suu asettuu helpommin rinnan korkeudelle.
  • Kantorepulla pidennä olkahihnoja niin, että lapsi pääsee laskeutumaan rinnan korkeudelle.
    • Imetyksen jälkeen nosta lasta pyllystä ja kiristä olkahihnat takaisin ennalleen.

Toki myös pulloruokinta onnistuu kantovälineessä näppärästi lasta laskematta, kun lasta kannetaan edessä tai lonkalla. Lapsi on valmiiksi pystyasennossa, kantajan kädet vapaana pitelemään pulloa ja lapsi saa samalla paljon läheisyyttä kantamisesta.

Jos imetys kantoliinassa ei heti suju, ei kannata lannistua. Lapsen voi hyvin ottaa pois liinasta ruokatauon ajaksi tai koettaa liinaimetystä uudelleen, kun lapsi on kasvanut ja osaa paremmin hakea rinnan suuhunsa.

Miten pesen kantoliinani?

Liinojen pesussa tulee aina noudattaa ensisijaisesti valmistajan ohjeita. Hyviä peukalosääntöjä ovat seuraavat:

  • Käytä mahdollisimman matalaa lämpötilaa. Pese silkit ja villat käsin tai hienopesuohjelmalla 30 asteessa vain jos luotat koneeseesi.
  • Käytä hajusteetonta nestemäistä pesuainetta. Ei zeoliittia tai optisia kirkasteita. Jauhemainen pesuaine voi haurastuttaa liinan kuituja. Hajusteellisuus voi haitata vauvaa tai liinan seuraavaa omistajaa. Villa- ja silkki tarvitsevat herkille materiaaleille tarkoitetun nestemäisen pesuaineen.
  • Ei huuhteluainetta. Etikka käy.
  • Ei voimakasta linkousta.
  • Käytä sappisaippuaa tahranpoistoon. Ei kloriittia tai valkaisuaineita. Vältä hankausta tahranpoistossa.
  • Käytä kuivausrumpua harkiten ja vain jos valmistaja sallii sen käytön pesuohjeissaan. Rummuta matalalla lämpötilalla ja jätä liina hieman kosteaksi.
  • Kuivata liina mieluiten taossa tai UIUIUIUI-muodossa, jotta mihinkään kohtaan ei kohdistu liikaa painoa ja venytystä kuivuessa.

Mitä liinaslangin eri lyhenteet tarkoittavat?

Kun tutustuu kantamiseen netissä, törmää usein kryptisiin lyhenteisiin. Tähän olemme koonneet yleisimpiä selitteineen:

Sidonnat

Sidonnoilla on kaikilla oma englanninkielinen nimensä, jonka alkukirjaimista muodostuu liinan lyhenne. Sidontojen lyhenteet löytyvät nyt Sidontaohjeita-sivulta. Muita sidonta-aiheisia lyhenteitä:

  • CCCB -Candy Cane Chest Belt - karkkikeppi - sidonta lopetetaan olalle kieputtamalla liinan päät toistensa ympäri muutaman kerran ja solmitaan vastakkaiselle olalle.
  • Supermies - tapa kiepauttaa laittaa lapsi selkäsidontaan olan yli

Kantovälineiden nimet

  • AP - Artipoppe - kallis liinamerkki
    • Argus - Artipopen tunnetuin riikinkukon pyrstösulkaa muistuttava liinakuvio
    • Linnut - Artipopen toinen tunnettu liinakuvio, jossa linnut lentävät eri suuntiin toistensa lomassa
  • Didy - Didymos - yksi vanhimpia Eurooppalaisia liinamerkkejä
    • Indio/Prima - Didymoksen tietty klassinen kudontamalli, joka aiemmalta nimeltään Indio ja nimetty uudestaan Primaksi.
  • Hoppe - Hoppediz
  • LL - Lenny Lamb
  • MGG - Madame Googoo
  • HB - half buckle - neliöliina, jossa joko vyötärö tai olkaimet kiinnitetään reppusoljella
  • Monsteri - todella tukeva liina
  • Onbu - kuin reppu tai neliöliina, jossa ei ole vyötäröhihnaa lainkaan
  • WC - Wrap Conversion - liinasta ommeltu neliöliina tai muu kantoväline
  • SSC - Soft Structured Carrier - liinakankainen kantoreppu

Liinan ostaminen käytettynä

  • Ostetaan/myydään/vaihdetaan
    • DIBS - Do Inform Before Selling - dibsit eli etuosto-oikeus. Pyydetään ihanan liinan omistajaa tarjoamaan liinaa kiinnostuneelle ennen julkista myyntiä.
    • FS - For Sale - myytävänä
    • FT - For Trade - vaihdetaan
    • FTT - For Temp Trade - vaihdetaan väliaikaisesti
    • FSOT - For Sale Or Trade - myydään tai vaihdetaan
    • ISO - In Search Of - etsinnässä.
    • CISO - Casually In Search Of - jos nyt sattuisi kohdalle, voisin ehkä ostaa
    • DISO - Desperately In Search Of - epätoivoisessa etsinnässä
    • (V)T - (Very) Tentatively - hyvin varovaisesti myydään/ostetaan/vaihdetaan
  • Liinan kunto
    • BNIB - Brand New In Box - upouusi ja vielä valmistajan laatikossa
    • EUC - Excellent Used Condition - erinomaisessa kunnossa
    • (V)GUC - (Very) Good Used Condition - (oikein) hyvässä kunnossa
  • Hinnat ja postitus
    • ALL IN - All Inclusive - hintaan sisältyy kaikki maksut ja postikulut
    • PPD - Post Paid Domestic - hintaan sisältyy kotimaan postikulut
    • ROW - Rest Of the World - muu maailma (yleensä kalliimmat postikulut)
    • MMA(R)O - Make Me A (Reasonable) Offer - tee tarjous
    • PP - PayPal - ulkomaankaupoissa suositeltava maksujärjestelmä
  • SFP - Stalk Free Pass - etuosto-oikeus liinavalmistajan uuteen liinaan kun se julkaistaan
  • GT - Golden Ticket - kultainen lippu, jolla saa liinavalmistajalta hankittua itselleen tilanteesta riippuen jotain todella erityistä/edullista ennen toisia

Käsinkudotut kantoliinat - millaisia, mistä ja miten?

Kantoliinoja voi kutoa kangaspuilla käsin, ja Suomessa onkin useita lahjakkaita kutojia. Kudontatekniikat, värjäystekniikat ja lankamateriaalit houkuttelevat niin kantajia ja kutojia tekemään toinen toistaan erilaisempia kantoliinoja. Käsinkudotuissa kantoliinoissa näkyy aina käden jälki, ja niinpä käsinkudottujen paksuus, tuntuma ja kanto-ominaisuudet vaihtelevat suuresti kutojan, materaalien ja kuvion mukaan.

Mistä saan käsinkudotun kantoliinan?

Käsinkudottuja kantoliinoja liikkuu omassa kansiossaan Kantovälinekirppiksellä sekä kutojien ja käsinkudottujen liinojen omissa ryhmissä Facebookissa.

Miten kantoliinan voi kutoa itse?

Kantoliinan kutomiseen on omat niksinsä vaikkapa maton kutomiseen verrattuna. Kantoliinan kutomista voi opetella joissakin kansalaisopistoissa. Lisäksi kutomisesta innostuneille on oma ryhmänsä Facebookissa.

Mitä on kantoliinan kesyttely ja miten se tehdään?

Uudet kantoliinat saattavat tuntua paketista otettuna jäykiltä ja koppuraisilta. Ne täytyy käyttöönottopesun jälkeen kesytellä (engl. break in) pehmeämmiksi, jotta niiden sitominen sujuu mukavammin.

Kantoliinaa voi kesyttää monella tapaa, esimerkiksi:

  • käyttämällä kantoliinaa mahdollisimman paljon
  • vetämällä liinaa kantoliinarenkaiden tai vaikka portaikon kaidetolppien välistä
  • letittämällä/virkkaamalla liinaa
  • istumalla ja nukkumalla liinan päällä
  • silittämällä pesuohjeen mukaan.

Kantoliinan neliöpaino - mikä se on ja miten se lasketaan?

Kantoliinan neliöpaino eli gsm kertoo, kuinka paljon yksi neliömetri (1 m* 1m) kyseistä kantoliinaa painaa. Karkeasti yleistäen mitä pienempi neliöpaino, sitä pienemmälle kannettavalle liina sopii, ja kääntäen mitä suurempi neliöpaino, sitä suuremmalle kannettavalle se sopii. Liinan kudonta, valmistaja ja materiaali voi vaikuttaa liinan kanto-ominaisuuksiin usein neliöpainoa enemmän, joten pelkkiä numeroita ei kannata tuijottaa sopivaa kantoliinaa valitessa.

  • Alle 220 gsm - ohut kantoliina
  • 220 - 260 gsm - keskipaksu kantoliina
  • 260 - 300 gsm - paksuhko kantoliina
  • yli 320 gsm - muhku kantoliina
Valmistajat ilmoittavat usein liinojen neliöpainot sivuillaan. Lisäksi neliöpainon voi löytää liinatietokanta Slingofestistä tai laskea itse laskukaavalla tai neliöpainolaskurilla. Neliöpaino voi myös hieman muuttua liinan käytön ja pesun myötä.