Tukea ja tietoa kantamiseen


Miksi kannattaa kantaa?

Kantamisella on paljon niin psyykkisiä kuin fyysisiä etuja sekä lapselle että kantajalle. Ihminen on - evoluutiobiologian mukaan - lajityypillisesti poikastaan kantava yksilö, eikä tarve lapsen kannettuna olemiseen ole kadonnut kehityshistorian myötä.

  • Kantaminen auttaa vahvistamaan lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta.
  • Lapsella on mahdollisuus sekä tarkkailla ympäröivää maailmaa että suojautua liioilta ärsykkeiltä omaehtoisesti.
  • Kantaja huomaa ja pystyy reagoimaan lapsen tarpeisiin helpommin ja nopeammin, kun lapsi on lähellä.
  • Kantaminen tukee lapsen motorista kehitystä, koska kannettuna lapsi myötäilee aktiivisesti kantajan liikkeitä.

Käytännön hyötyä kantamisesta

  • Kädet jäävät vapaiksi, toisin kuin lapsi sylissä ollessa. Esimerkiksi siivous, ruoanlaitto, sisarusten hoito, koiran ulkoiluttaminen ja kaupassakäynti onnistuvat helposti lapsi kyydissä. Unohtamatta tietenkään kantajan omia harrastuksia.
  • Lapsi on huomattavasti kevyemmän tuntuinen kantovälineellä kannettaessa.
  • Julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen on vaivatonta, bussiin mahtuu aina. Ei tarvitse jonottaa tai etsiä hissejä - pääset sujuvasti rappusiin
  • Metsät ja kapeatkin luontopolut ovat ulottuvillasi.
  • Lapsi voi nukkua liinassa myös päiväunet, missä ja milloin tahansa. Aikataulut vapautuvat.
  • Lapsi on turvallisesti lähelläsi koko ajan myös vieraissa ja vilkkaissa paikoissa eikä pääse karkaamaan.
  • Kiukustunut tai itkuinen lapsi voi rauhoittua välittömästi kannettaessa, liike ja läheisyys helpottaa.
  • Kantovälineet helpottavat koliikkisen tai vatsavaivaisen lapsen kanssa pärjäämistä. Kipeän lapsen olo helpottuu sylissä.

Miten kannan ergonomisesti?

Kantaessa tärkeää on niin lapsen kuin kantajankin ergonomia. Kaikki markkinoilla olevat kantovälineet eivät valitettavasti täytä ergonomisen kantovälineen vaatimuksia, joten välinettä valittaessa on varmistettava, että lapsi pääsee siinä oikeaan asentoon. Lapsen ergonominen kantoasento riippuu hieman lapsen iästä. Ergonomisen kantoasennon tunnusmerkit ovat helposti muistettavissa neljän P-kirjaimen avulla:

  • Pyöreä selkä eli C-kirjaimen mallinen selän muoto lapsella, joka ei vielä seiso tai kävele. Pyöreys mahdollistuu, kun lapsen jalat ovat sammakkoasennossa.
  • Polvitaipeesta polvitaipeeseen ulottuva liina tai reppu saa jalat avautumaan sammakkoasentoon (vastasyntyneellä asento on kapeampi).
  • Peppu on polvia alempana, kun lapsi on sammakkoasennossa ja liina tai repun paneeli on sopivalla kireydellä lapsen selän päällä ja kulkee polvitaipeesta polvitaipeeseen.
  • Pussausetäisyys - edessä kantaessa lapsi on niin korkealla, että yletyt pusuttamaan häntä päälaelle. Selässä kantaessa korkeus on hyvä, kun lapsi näkee eteen olkasi yli.

Erityishuomioita pikkuvauvaa kannettaessa

  • Kapea sammakkoasento: Avaa vastasyntyneen lonkkia kantaessa vain sen verran kuin ne avautuvat luonnostaan vauvan maatessa hoitoalustalla. Alussa asento on siis hyvin kapea syvä kyykkyasento. Lonkat aukeavat sammakkoasentoon yksilöllisesti yleensä noin 8 viikkoon mennessä.
  • Sivuttaistuki: Vastasyntyneen selkäranka ei kestä pystysuoraa painetta, eikä hän voi olla siksi kantovälineessä vain haarojensa varassa. Tarvitaan siis hyvä sivuttaistuki. Tämä syntyy automaattisesti, kun sidonta on riittävän napakka (lapsen ja kantajan vartaloiden väliin ei jää tyhjää tilaa - lapsi on kiinni kantajassa!) ja liina on tukevasti levitettynä lapsen selän ja kylkien yli.
  • Pään tukeminen: Pään tukeminen onnistuu, kun liinan reuna tai repun paneeli yltää lasta niskan yli. Kantoliinassa yläreunan tueksi voi myös kääriä vahvistukseksi nk. moltonin.

Kantoliinayhdistys. Kuvassa mies kantaa lasta oranssisävyisellä neliöliinalla ja ihmetelee lapsen kanssa muurahaispesää.

Millä välineellä on hyvä kantaa?

Kantovälineen valintaan saa helposti kulutettua yhtä paljon aikaa kuin monet käyttävät vaunujen valintaan. Toisaalta alkuun pääsee pienen vauvan kanssa nopeasti esimerkiksi trikooliinalla ja isomman lapsen kanssa ergonomisella kantorepulla. Kantovälineiden perustyypit on kuitenkin hyvä tuntea

  • Trikooliinat ovat joustavasta trikookankaasta tehtyjä, pitkiä (usein yli 5-metrisiä) kangasliinoja, jotka sopivat hyvin pienen vauvan kantamiseen etupuolella.
  • Kudotut kantoliinat ovat eri pituisia ja eri materiaaleista kudottuja, muutamia metrejä pitkiä kangasliinoja, joita kieputtamalla lapsen voi sitoa kyytiin lukuisilla erilaisilla sidonnoilla etupuolelle, lonkalle tai selkään.
  • Kantoreput ovat koostuvat lapsen selän yli menevästä kantopaneelista, vyötäröhihnoista ja olkaimista, joita säädetään sopivaksi erilaisten solkien avulla. Kantoreppuja on eri merkkisiä - ergonomisen repun tunnistaa siitä, että sen paneeli ylettyy lasta polvitaipeesta polvitaipeeseen. Kantorepulla voi kantaa edessä, mallista riippuen lonkalla sekä istumisen osaavaa lasta myös selässä.
  • On olemassa myös muita kantovälineitä, joissa voi olla sekä kantoliinojen että kantoreppujen ominaisuuksia: neliöliina, onbu, mei tai, half buckle jne.